Elämän muutoksia

Mikään ei ole pysyvää vaikka sitä kuinka haluaisi. Elämä muuttuu alituiseen, yllättäviä elämänkäänteitä tulee ja menee.

En ole pitkään aikaan päivitellyt blogia, eipä enää pahemmin kiinnostanut, jäi taka-alalle. Kaikkea on tapahtunut. Koitan kertoa sen mitä jaksan.

Rytmin vauvoista kirjoitin edellisessä julkaisussa. Rytmin vauvoja ei ole ollut enää pitkään aikaan, kävikin niin että poikasia alkoi vain kuolla, en tajunnut että mihin niitä voisi kuolla. Viisi niistä kuolivat kourisellen, olivat hyvin laihoja... Kaksi niistä sitten oli vielä elossa mutta päätin että nekin saavat lähteä, sain niille heti samana päivänä lopettajan... Surullistahan se oli mutta en voinut muuta, olisivat varmasti nekin kuolleet samalla tavalla. Kaksi niistä lähetin Eviraan siltä varalta että ei olisi mitään tarttuvaa, Rytmi oli hetken aikaa muista erossa. Mutta ei hällä vaikuttanut olevan mitään niin siirsin takaisin laumaan.
Evirasta tuli sitten vastaus, mitään tarttuvaa ei ollut, kaikki olivat kuoleet nälkään, en ymmärrä... Vaikutti kokoajan siltä että ne saisivat ruokaa... Kolmiviikkoisiksi kerkesivät elää, eivätkä olleet kasvaneet yhtään viikon ikäisistä, olivat jo syntyessään puolet pienempiä mitä Ronjan vauvat olivat. Veikkaan kuitenkin että nääntyminen ei ollut ainoa syy. Voi olla että se pakastaminen ja jääkaapissa pitäminen viikonlopun yli, vaikutti siihen mitä he saivat selville, nimittäin siinä lapussa luki että pakastaminen ja jääkaapissa pitäminen oli saanut jo vaurioita aikaan. Mutta parempi näin, ei tarvitse enää stressata niiden pienten puolesta.


Menetin sinä viikolla yhteensä yhdeksän rakasta eläintä, 7poikasta, hamsteri Tora ja tätini japsin... Se viikko oli pahin ikinä. En koskaan halua kokea sitä uudestaan.

Omakin elämäni heitti kuperkeikkaa. Muutan yksiöön joten joudun pienentämään kanimäärää, mietin ensin että kotiin jäisi Rita, Rommi, Rusina, Renia ja Ronja, mutta tulin siihen päätökseen että myös Rita ja Rommi saisi lähteä. Rommin luonne olisi varmasti ollut esteenä myymiselle joten olin jo sillä kannalla että parempi lopettaa tuo hullu kani. Taisi kuitenkin olla onnea tässä asiassa, nimittäin pelastava enkeli, Anni, ottaa Rommin hoiviinsa :) Koittaa saada pojasta kivan pupusen :) Joten Rita jääkin itselleni, kotiin jää siis neljä kania.

Rio lähtee Ruusa tyttärensä kanssa samaan kotiin jossain välissä. Rytmilla ja Monicalla ei ole vielä varmaa kotia mutta toivottavasti sellainen pian löytyisi.